keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Kirjallisuutta tämäkin

Tämä viikko on kulunut samoissa merkeissä kuin ensi viikkokin tulee kulumaan - tenttikirjojen parissa. Tulevan kahdeksan päivän aikana kun tulee olemaan neljä tenttiä...

Perjantaina ohjelmassa Infektiotaudit.

Paljon muulle lukemiselle ei siis jää aikaa. Kevyenä iltalukemisena on tuttua ja turvallista Mallorean tarua.

- susa-li

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Viivi Hyvönen: Mahlaa suonissaan

Suomalaista fantasiakirjallisuutta on siunatun vähän, sillä suurin osa siitä on aivan uskomatonta kuraa. Muutama poikkeus tähän kuitenkin on, ja tässä nyt yksi niistä; Viivi Hyvösen (s. 1981) Mahlaa suonissaan.

Mahlaa suonissaan on kirjailijan toinen kirja (ensimmäistä ei kannata erityisemmin huomioida. Kirjailija on sen kirjoittanut 14-vuotiaana, ja sen ikävä kyllä huomaa), jonka hän on kirjoittanut ollessaan vasta 18-vuotias. Silti kirjan tarina on uskomattoman kypsä ja hyvin suunniteltu.

Tämän fantasiakirjan päähenkilö on nuorukainen, luostarikoulussa enonsa luona asuva Haukka. Haukka on syntynyt kahden maailman väliin, tuntemattomaksi jääneelle metsinkäis-isälle ja kulkurien parissa eläneelle äidilleen Kaikulle.

Arki luostarikoulussa äpäränä ei ole mitään luksusta, mutta pian kirjan alettua Haukka temmataan luonnollisesti mukaan suureen seikkailuun, kun kulkurien ja metsinkäisten keskuudessa kytee kapina Valtakunnan hallitsijaa, Velhoa vastaan.

" "Aikamoinen harhautus", Näätä puuskahti laiskasti.
"Harhautus?" Haukka kysyi katsahtaen kummastuneena Kokkoon.
Kulkuripäällikkö kohotti katseensa ja nyökkäsi vakavana. "Loppujen lopuksi tämä selvitetään Muorin ja Velhon välillä. Vain siten asia saadaan päätökseen."
Kuului vaimea napsahdus, kun tikari iskeytyi karttaan tarkasti keskelle Tornilaa. Haukka katsahti yllättyneenä oksistoon ja näki Revon katselevan alas kasvoillaan melkoisen verenhimoinen virnistys. "

 Tiedän, kuulostaa kliseiseltä. Minun mielestäni Hyvösen fantasiamaailma on kuitenkin todella virkistävä, Haukka on mainio henkilöhahmo, samoin muut päähenkilöt. Kaikki muutkin henkilöt ovat nimetty yhtä kuvaavasti kuin Haukka, ja onkin kovin rattoisaa lukea fantasiaa, jossa ei ole turhaa nimillä kikkailua.
Kirjailijan kuvailu on mukaansa tempaavaa, ja aivan pienesti spoilatakseni, mielestäni ei ole montaa hienompaa asiaa kuin päähenkilön kannalta huonohko loppu. Ja vielä kun kuvailu on niin loistavaa, että päähenkilöön samaistuu ja hänen kohtalostaan liikuttuu.

" Kirves oli isketty hakkuupölkkyyn, jonka vieressä oli Vuolaan valmiiksi karsima runko. Haukka hakkasi silloin tällöin halkoja, muttei koskaan kaatanut itse puita. Ympäröivä metsä oli näennäisen valoisuutensa kätköissä monia synkimpiä tiheikköjä salaperäisempi, ja nuorukainen oli varma, että lähistöllä eli sekä dryadeja että mitä moninaisempiahenkiä. Hän ei koskisi elävään puuhun pitkällä tikullakaan ilman jonkun lupaa. "

Plussaa myös siitä, että kirjassa on käytetty suomalaisperäisiä sanoja itsepäisyyteen saakka. Harvinaista herkkua fantasian alueella, että ei ole lähdetty vähintään viikinkilähteille.

- susa-li

lauantai 25. helmikuuta 2012

Fantasiafanin lempisanoitukset...

..Löytyy tästä kappaleesta. Mietityttää oikein mistähän poppoo on saanut inspiraationsa kappaleeseen.




Kirpparilöytö

Eilen tuli käytyä Makuunissa käynnin yhteydessä kirpputorilla, ja tein aika mahtavan löydön. Olen joskus muinoin, peruskoulun 5. luokalla lukenut lapsille/nuorille suunnattua fantasiasarjaa, jonka nimeä tai kirjailijaa en ole muistanut. Löysin nyt 3,5 eurolla sarjan jälkimmäisen osan ja kannoin kotiini.



Kannesta tunnistamani kirja on Raili & Niko Mikkasen vuonna 1999 kirjoittama Hämähäkkitemppeli, Gaealian taruston 2. osa. Kirja kuuluu Otavan fantasiaromaani -sarjaan.

Tämän löytämisestä intoutuneena huusin saman tien huuto.netistä sarjan ensimmäisen osan. Jahka posti kantaa sen luokseni, voin ottaa selvää ovatko teokset edelleen yhtä hyviä kuin 11-vuotiaan itseni mielestä (ottaen huomioon, että 11-vuotiaana luin myös DragonLancea ja David Eddingsin tuotantoa ensimmäistä kertaa läpi, odotukset ovat aika korkealla)


perjantai 24. helmikuuta 2012

Preview...



"Are you, are you
Coming to the tree
Where they strung up a man they say murdered three.

Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met up at midnight in the hanging tree.

Are you, are you
Coming to the tree
Where the dead man called out for his love to flee.

Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met up at midnight in the hanging tree.

Are you, are you
Coming to the tree
Where I told you to run, so we’d both be free.

Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met up at midnight in the hanging tree.

Are you, are you
Coming to the tree
Wear a necklace of rope, side by side with me.

Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met up at midnight in the hanging tree."
Mockingjay, Suzanne Collins 



Palailen myöhemmin langoille ensimmäisen scifi-haaste-osuuteni tarkemman läpikäymisen suhteen. Tässä vain pientä fiilistelyä ensimmäisestä sarjasta pitkään aikaan, mikä todella sykähdytti.

- susa-li

Shelfari

Jotkut ovat mahdollisesti huomanneet oikeassa sivupalkissani kollittelevan virtuaalisen kirjahyllyn. Kirjahyllyn tarjoaa sivusto nimeltään Shelfari, joka
"is a community-powered encyclopedia for book lovers.
Create a virtual bookshelf, discover new books, connect with friends and learn more about your favorite books – all for free."



Eli sivustolle luodaan oma profiili, jonne aletaan kasaamaan omaa kirjahyllyä. Kirjoille on kolme kategoriaa; kirjat jotka olen lukenu, kirjat joita luen parhaillaan sekä kirjoja joita suunnittelen lukevani. Kirjoille myös kirjoitetaan arvioita ja luokitellaan muullakin tapaa. 
Shelfarissa myös verkostoidutaan muiden jäsenten kanssa, sivustolla ollaan kavereita kuten facebookissakin ja voi liittyä oman kiinnostuksen mukaan erilaisiin ryhmiin ja myös haasteisiin.

Kuten huomaatte, sivusto on siis englanninkielinen. Sieltä löytyy kuitenkin yllättävän hyvin myös suomalaisten kirjailijoiden teoksia, kovin montaa ei omilta listoiltani ole ainakaan jäänyt puuttumaan.

- susa-li

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Lohikäärmeet


Lyijykynä, akvarellit.
Alk. per. luonnos syntynyt naistentautien luennoilla keväällä 2011.

"Siivin ruskein, sinisin
vihrein, pronssinhohtoisin
lohikäärmeratsut vie
ritarit Pernin taivaihin."

Fantasiamaailma suhtautuu hyvin monella tapaa lohikäärmeisiin. Muun muassa Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmetaruissa sekä Christopher Paolinin Eragon-sarjassa lohikäärmeet ovat älykkäitä, ajattelevia ihmisten kumppaneita. Molemmissa taruissa ihminen ja lohikäärme muodostavat ainutkertaisen siteen välilleen, mikä tuo suurta iloa ja hyötyä kummankin osapuolen elämään, mutta aiheuttaa suunnatonta surua ja jopa mielenvikaisuutta toisen osapuolen kuollessa. 
David Eddingsin sekä J. K. Rowlingin taas lohikäärmeet ovat eläimen tasoisia tappavia hirviöitä, joita vastaan pitää taistella.

"Lohikäärmeen käskijää
tulee muiden ylistää.
Vaarat uhkaa maailmaa
ritarit sen pelastaa." 

Lohikäärmeet, nuo fantasiamaailman luomat unelmat. Kukapa fantasianörtti ei haluaisi omaa lemmikkilohikäärmettä?

Sitaatit: Anne McCaffrey, Lohikäärmeen lento

Tervetuloa Val Alorniin!

Ah, ensimmäinen teksti uuteen blogiin, onko mitään haastavampaa. Tämä on Val Alorn, David Eddingsin ystävällisesti inspiroima blogiympäristöni, jonne tahdon keskittää kaikki kirjallisuuteen liittyvät bloggaukseni. Lisäksi blogin lisälause sallii liukumisen tavernan a.k.a. keittiön puolelle sekä muille mahdollisille sivukujille.

Talvinen lukunurkkani.

Kuten "sivistyneimmät" saattaisivat blogini nimestä päätellä, tällä hetkellä luvussa on David Eddingsin luoma suosikki-universumini, Belgarionin taru. Kuvassa kirjaa kaltoin kohtelevassa asennossa kesken oleva nide, Rivan kuningatar.

"He saivat tulen syttymään ja pystyttivät yksinäisen telttansa auringon laskiessa hitaasti pilvivalliin lännen puolella ja rämeikön värjäytyessä punahohteiseksi. Silkki kaivoi esiin muutaman padan ja ryhtyi valmistamaan iltasta.
- Se on liian kuuma, Garion neuvoi, kun kärpänkasvoinen pikku mies valmistautui panemaan pekoninsiivuja savuavaan rautapannuun. 

- Haluatko tehdä tämän itse?
- Minä vain varoitin sinua.

- Minä en ole niin etevä kuin sinä, Silkki vastasi purevasti. - Minä en ole kasvanut Polgaran keittiössä. Yritän vain selvitä parhaani mukaan."
David Eddings, Rivan kuningatar

Viisiosainen Belgarionin taru jatko-osineen kartoo hyvin klassisen fantasiatarinan hyvän taistelusta pahaa vastaan. Sarjan pääosassa on orpo Garion-poika, jonka kasvutarina synnyinosaansa sankariksi tahdittaa sarjan kulkua. Taru sisältää kaikki klassiset fantasian elementit: velhoutta, suuren etsintäretken, mahtavia ritareita, kauniita prinsessoja ja satunnaisia puhuvia eläimiä. Eddings (rauha hänen muistolleen) on luonut yksityiskohtaisen tarkan fantasiamaailman erilaisine kansoineen, kukin omilla jumaltarustoillaan ja historioillaan. Hahmojen välinen dialogi on niin hilpeää, että olen ollut hurmaantunut tähän fantasiamaailmaan jo noin kymmenen vuoden ajan.