Reading Challenge 2016 ja kaksi ensimmäistä kuukautta

Hyvää karkauspäivää kaikille! Vuosi on lähtenyt reippaasti liikkeelle, ja ajattelinkin tulla nyt kertomaan väliaikatietoja lukuhaasteeni tiimoilta.

Tammi-helmikuun aikana olen lukenut yhteensä kuusi kirjaa, joista kaksi oli uusia tuttavuuksia, loput sitten ahmimisinnossa vetäistyjä vanhoja suosikkeja. Pääsääntöisesti tavoitteeni siis on lukea uusia tuttavuuksia, mutta hyväksyn vanhatkin jos ne kategorioihin sopivat.

Alkuvuodesta luetut kirjat ja täyttyneet kategoriat:

a book recommended by family member
Tuija Lehtinen: Jatkoaika

a book you can finish in a day
Tuija Lehtinen: Mallitoimisto Pandora

a book that is published in 2016
Jamie McGuire: Beautiful Burn

Patricia C. Wrede: Lohikäärmeen etsintä
Patricia C. Wrede: Lohikäärmeen retkikunta
Patricia C. Wrede: Lohikäärmeen kummilapsi

Tuija Lehtisen uutuudet tulee aina ahmittua heti, kun ne käsiinsä saa, mutta tuoreimman eli Jatkoajan luki äitini ennen minua. Kysyin luonnollisesti hänen mielipiteensä, kun teimme kirjavaihdon. Ja heti uutuuden perään luinkin yhden Lehtisen vanhemmasta tuotannosta, yhden suosikeistani. Kirjat ovat kevyttä tekstiä, ja helposti ahmittavissa yhdessä illassa raskaan työpäivän päälle.

Yksi vuoden odotetuimmista uutuuksista (no, kun ei vielä tiennyt että uusin Harry Potter julkaistaan muutenkin kuin näytelmänä...) oli Jamie McGuiren uusin chick lit, tuorein jatko-osa Maddoxin veljesten tarinoihin. Beautiful Burn oli hyvä, mutta ei vetänyt vertoja kahdelle edelliselle. Naispäähenkilöön ei päässyt niin syvälle kuin aiemmissa kirjoissa on mielestäni päässyt.

Niin ihania kuin Lumotun metsän kronikat ovatkin (yllä mainittuna osat 2, 3 ja 4, koska ne löytyvät omasta kirjahyllystäni, ja koska kaipasin jotain hyvän mielen lukemista), eivät ne sujuvasti sopineet mihinkään kategoriaan.



Popsugar reading challenge: 3/40

Rakkaustarinoista

Olen viettänyt tänään täydellisen vetelää sunnuntaipäivää, pitkästä aikaa unohdin kaikki suunnitelmat ja ruokakauppakäännöksen jälkeen uppouduin sohvan nurkkaan koko päiväksi. Koska parhaillaan ei ole mitään erityisen vetävää kirjaa keskeneräisenä, sukelsin Netflixin maailmaan, ja katsoin päiväni aikana kaksi romanttista elokuvaa, molemmat jotka perustuivat kirjaan, joita en ole lukenut.

Aloitin iltapäiväni katsomalla Jane Austenin klassikkoon perustuvan Järki ja tunteet vuodelta 1995, pääosissaan mm. Emma Thompson, Kate Winslet, Alan Rickman ja Hugh Grant. Liuta tasokkaita brittinäyttelijöitä, vanhan ajan pukuloistoa ja klassinen rakkaustarina Austenin tyyliin. En ole lukenut Austenilta kuin Ylpeyden ja ennakkoluulon, sen luettuani vakuutuin että mikään ei voi olla näin loistavaa. Olin oikeassa (ainakin elokuvan perusteella päätellen), mutta viihdyttävä rakkaustarina tämäkin.

Päätin jatkaa päiväni teemaa, ja seuraavaksi katsottavakseni valitsin David Nichollsin muutaman vuoden takaiseen bestselleriin perustuvan One Day (Sinä päivänä) -elokuvan vuodelta 2011. Pääosissa loistivat Anne Hathaway ja Jim Sturgess. En ole tätäkään kirjaa lukenut, aloitin joskus suurimman kohun huipulla kirjaa suomeksi, mutta jokin tökki (ehkä suomennos, sen piikkiin ainakin laitoin), enkä koskaan kirjaa lopettanut enkä myöskään palannut englanninkielisen alkuteoksen pariin.

Ja nyt on pakko kysyä: Mikä modernin ajan rakkaustarinoita riivaa?! Aivan liian usein lähiaikoina nykyajan "vuosisadan rakkaustarinoita" lukiessani (tai tässä tapauksessa katsoessani), on lopputulos hyvin samanlainen kuin tässä One Dayssa. Maalataan kaunis kuva sattumusten kautta, ollaan onnellisia ja CRASH BOOM kaikki on pilalla ja (yleensä) joku vielä kuolee. Tällaisia elämyksiä olen tänä vuonna saanut Aikamatkustajan vaimossa, The Fault in Our Starsissa (suom. Tähtiin kirjoitettu virhe), Allegiantissa...

Mikä vika on vanhanajan romanttisessa kirjallisuudessa (tai kirjoissa joissa on romantiikkaa sivujuonena), paljon koettelemuksia ja sattumia mutta sitten eletään onnellisina elämänsä loppuun asti! Joo joo, ei ole todellista. Suhteet väljähtyy, ei kukaan saa sitä kenet haluaa, kaikki pettää ja jättää jne jne. Mutta eikö se juuri ole kirjallisuuden pointti? Paeta sitä ikävää todellisuutta, mikä tulee tutuksi jos ei omalla kohdalla, niin ainakin monen monen läheisen tarinan kautta.

Joten ei kiitos minun osaltani näille nykyajan tarinoille "suuresta rakkaudesta." Minun kirjatodellisuudessani rakkaus voittaa kaiken, Ylpeys ja ennakkoluulo on edelleen suosikkitarinani rakkaudesta, ja tämäkin One Dayn tarina Emmasta ja Dexteristä saa haistaa kukkasen.



Ps. Juu, poikkeuksia löytyy molemmilta aikakausilta, tässä vain karkea yleistys turhautuneena ranttina. Nykyaikainen hieno rakkaustarina: Lukekaa Deborah Harknessin All Souls -trilogia

Deborah Harknessin trilogian päätös

Tervehdys pitkästä aikaa! Lukurintamalla on ollut hiljaista muiden harrastusten vieden kaiken ajan, mitä on tullut luettua on tullut luettua lähinnä vanhoja tuttuja. Ensi viikolla siihen kuitenkin tulee takuuvarma muutos!

Deborah Harknessin Book of Souls -trilogia saa päätöksensä kun sarjan kolmas osa, Book of Life ilmestyy 15. heinäkuuta. Itse hankin tämän ensi alkuun vain Kindle -versiona, sillä syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna matkaan Lontooseen kirjailijan book tourin takia! Olen ostanut osallistumisen Historical Novel Society Conferenceen, jossa Harkness osallistuu keskustelupaneeliin, ja en malta odottaa. En ole koskaan ennen matkustanut minnekään puhtaasti kirjailijan takia, ja elän tämän reissun kautta myös ne kaikki menetetyt mahdollisuudet.

Kami Garcia & Margaret Stohl: Beautiful Creatures

There were no surprises in Gatlin County.
We were pretty much the epicenter of the middle of nowhere.
At least, that's what I thought.
Turns out, I couldn't have been more wrong.
There was a curse.
There was a girl.
And in the end, there was a grave.

Helmikuussa elokuviin pyörähtävä Beautiful Creatures perustuu kirjaan, kuten elokuvan trailerissa ystävällisesti kerrotaan. Tästä uudesta ilmiöstä kiinnostuneena ostin pokkarin, ja lukaisin läpi välipäivinä. Ja Beautiful Creatures on... ihan kiva. 

Näin Goodreads kertoo kirjan juonesta: Lena Duchannes is unlike anyone the small Southern town of Gatlin has ever seen, and she's struggling to conceal her power and a curse that has haunted her family for generations. But even within the overgrown gardens, murky swamps and crumbling graveyards of the forgotten South, a secret cannot stay hidden forever.

Ethan Wate, who has been counting the months until he can escape from Gatlin, is haunted by dreams of a beautiful girl he has never met. When Lena moves into the town's oldest and most infamous plantation, Ethan is inexplicably drawn to her and determined to uncover the connection between them.

Vasta kun sain kirjan luettua, ja aloittelin toista osaa (sarja on neljäosainen), ymmärsin mikä kirjassa niin paljon ärsytti. Ymmärsin, että kirja tuo mieleeni Twilightin, käänteisillä sukupuolirooleilla. Tarina kerrotaan Ethanin näkökulmasta, joka on tavallinen ihmispoika. Joka ihastuu angstaavaan noitatyttö Lenaan, jonka mielestä heidän ei tulisi olla yhdessä. Yhdessäolo on Ethanille vaarallista, mutta kaikenvoittava rakkaus jne jne. Ihmettelenkin miksi samankaltaisuuden hoksaamiseen meni näinkin kauan. 


Lisäksi toinen osa lähes tulkoon aloittaa uudelleen saman tarinan kuin ensimmäinen osa. Tässä vaiheessa jätinkin toisen osan kesken. Jos joku on selvinnyt koko sarjan läpi, saa kertoa onko saaga oikeasti lukemisen arvoinen. Ensimmäinen osa oli nimenomaan ihan kiva, kirjan luki sujuvasti ja aika nopeasti, tarina imaisi mukaansa. Vasta toisessa osassa alkoi todella ärsyttää.

Tammara Webber: Easy

“His jaw clenched. "Okay, so I guess trying to let you down easy was a bad idea--"

"This is your idea of letting me down easy? Breaking up with me so you can screw other girls? Without feeling guilty? Are you serious?"

"As a heart attack."

The last thing I thought before I picked up my econ textbook and hurled it at him: How can he use such a piece-of-shit cliche in a moment like this?”

Niin kätevä kuin Goodreads-sivusto onkin, on sillä myös huono puoli. Kun olen saanut hyvän kirjan luettua ja olen toipumassa kirjakrapulastani, osaa Goodreads ehdottaa uutta, vastaavaa kirjaa johon koukuttua! (ja masentua kun silleKÄÄN ei ole viittäkymmentä jatko-osaa..)

Näin löysin Tammara Webberin vain muutaman kuukauden vanhan Easy-romaanin, joka alunperin on julkaistu omakustanteena, noussut sitten suurten lehtien bestseller-listoille ja siten kiinnittänyt kustannusyhtiöiden huomion. Mahtavaa!

 

Kirjailija kertoo Easysta näin: 

"When Jacqueline follows her longtime boyfriend to the college of his choice, the last thing she expects is a breakup two months into sophomore year. After two weeks in shock, she wakes up to her new reality: she's single, attending a state university instead of a music conservatory, ignored by her former circle of friends, and failing a class for the first time in her life.

Leaving a party alone, Jacqueline is assaulted by her ex's frat brother. Rescued by a stranger who seems to be in the right place at the right time, she wants nothing more than to forget the attack and that night--but her savior, Lucas, sits on the back row of her econ class, sketching in a notebook and staring at her. Her friends nominate him to be the perfect rebound."

Taas yksi college-elämään sijoittuva kirja kaiken nielevällä rakkaudella, kyllä. Ehkä luen loppuvuoden vain tällaisia ja laadin sitten top 10 -listan suosikeistani =D. Easy ei ole niin mielettömän hyvä kuin Beautiful Disaster, mutta melko lähelle menee. Easyssa on myös vakavampia teemoja, naisen oikeus omaan vartaloonsa, kun luotettavan oloinen tuttava yrittää raiskausta. Kirja nostaakin hyvin esille sen, miten ihmiset kääntyvät tällaisissa tilanteissa toisiaan vastaan ja epäilevät toistensa sanaa.

Ja mikä parasta, tarina sisältää itsetietoisen kissan ;D 

“We talked - recent history only - and Lucas relayed the story of how Francis came to be his roommate. "He showed up at the door one night, demanding to be let in. Napped on the sofa for an hour, then demanded to be let out. It turned into a nightly ritual, with him staying longer and longer, until at some point I realized he'd moved in. He's basically the most brazen squatter ever.” 

Veronica Roth: Divergent ja Insurgent

“Becoming fearless isn't the point. That's impossible. It's learning how to control your fear, and how to be free from it.”

- Divergent

Olen selkeästi löytämässä itselleni uuden suosikkigenren perinteisen fantasian kylkeen: apokalyptinen ja dystopinen scifi. Etsin näet itselleni kesälomaa piristämään uuden sarjan, ja jäin jälleen koukkuun.

Kyseessä on Veronica Rothin Divergent-sarja, joka tulee olemaan trilogia. Sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt kaksi ensimmäistä osaa, Divergent sekä Insurgent. Kumpaakaan ei ole ainakaan toistaiseksi käännetty suomen kielelle.

Divergentin kuvaus goodreads-sivustolta:

"In Beatrice Prior's dystopian Chicago, society is divided into five factions, each dedicated to the cultivation of a particular virtue—Candor (the honest), Abnegation (the selfless), Dauntless (the brave), Amity (the peaceful), and Erudite (the intelligent). On an appointed day of every year, all sixteen-year-olds must select the faction to which they will devote the rest of their lives. For Beatrice, the decision is between staying with her family and being who she really is—she can't have both. So she makes a choice that surprises everyone, including herself. 
 

During the highly competitive initiation that follows, Beatrice renames herself Tris and struggles to determine who her friends really are—and where, exactly, a romance with a sometimes fascinating, sometimes infuriating boy fits into the life she's chosen. But Tris also has a secret, one she's kept hidden from everyone because she's been warned it can mean death. And as she discovers a growing conflict that threatens to unravel her seemingly perfect society, she also learns that her secret might help her save those she loves… or it might destroy her."

Ahmaisin molemmat kirjat noin kahdessa päivässä, eli tarina on todella mukaansa tempaava. Se on myös mukavan erilainen tarinaltaan edellisiin lukemiini verrattuna. Luonnollisesti alussa olin vähän sekaisin eri kasteista ennen kuin pääsin tarinaan sisään, mutta ei mitenkään ärsyttävässä määrin.

Molemmissa kirjoissa jännitystarinaa ryydittää kevyen romantiikan lisäksi myös mahtavan sarkastinen huumori, repeilin naurusta useasti. Tämä on positiivinen ominaisuus kun vertaa esim. Hunger Gamesiin, joka on viimeiseen asti vakava maailmanlopun tunnelmissaan. 

Insurgent jatkaa tarinaa suoraan siitä mihin se jäi Divergentin osalta, ilman suurempia aikahyppyjä.

"One choice can transform you—or it can destroy you. But every choice has consequences, and as unrest surges in the factions all around her, Tris Prior must continue trying to save those she loves—and herself—while grappling with haunting questions of grief and forgiveness, identity and loyalty, politics and love.

Tris's initiation day should have been marked by celebration and victory with her chosen faction; instead, the day ended with unspeakable horrors. War now looms as conflict between the factions and their ideologies grows. And in times of war, sides must be chosen, secrets will emerge, and choices will become even more irrevocable—and even more powerful. Transformed by her own decisions but also by haunting grief and guilt, radical new discoveries, and shifting relationships, Tris must fully embrace her Divergence, even if she does not know what she may lose by doing so."

Insurgent on ilmestynyt nyt toukokuun alussa, ja seuraavaa jatko-osaa saa odotella noin vuoden verran. Mikä tulee olemaan melkoista piinaa, ottaen huomioon millaiseen cliffhangeriin opus päättyi.

“Got that gun?” Peter says to Tobias. 

“No,” says Tobias, “I figured I would shoot the bullets out of my nostrils, so I left it upstairs.” 
- Insurgent

Deborah Harkness: A Discovery of Witches

Olin juuri viikon Aberdeenissa, Skotlannissa, ja pieni pino kirjojakin tarttui mukaan. Yksi niistä oli parissa päivässä ahmimani Deborah Harknessin esikoisteos: a Discory of Witches.

Teos on ensimmäinen osa suunnitellusta All Souls -trilogiasta. Toinen osa ilmestyy tämän vuoden kesäkuussa ja kolmas sitten joskus lähitulevaisuudessa.

Kirjan juoni kirjailijan kotisivuilla kerrottuna:

"When historian Diana Bishop opens a bewitched alchemical manuscript in Oxford’s Bodleian Library it represents an unwelcome intrusion of magic into her carefully ordinary life. Though descended from a long line of witches, she is determined to remain untouched by her family’s legacy. She banishes the manuscript to the stacks, but Diana finds it impossible to hold the world of magic at bay any longer.

For witches are not the only otherworldly creatures living alongside humans. There are also creative, destructive daemons and long-lived vampires who become interested in the witch’s discovery. They believe that the manuscript contains important clues about the past and the future, and want to know how Diana Bishop has been able to get her hands on the elusive volume.

Chief among the creatures who gather around Diana is vampire Matthew Clairmont, a geneticist with a passion for Darwin. Together, Diana and Matthew embark on a journey to understand the manuscript’s secrets. But the relationship that develops between the ages-old vampire and the spellbound witch threatens to unravel the fragile peace that has long existed between creatures and humans—and will certainly transform Diana’s world as well."

Teos tempaisi minut alusta saakka mukaansa, tarina oli piristävällä tavalla vähän erilainen perinteisiin vampyyrikertomuksiin verrattuna. Kirja sijoittuu alkuosiltaan Englannin Oxfordiin (siirtyen myöhemmin Ranskaan ja USA:han), mikä oli myös ilahduttavaa, koska olen vuosia sitten seikkaillut kolmen viikon ajan Oxfordista. Kirjasta oli ihanaa tunnistaa tuttuja paikkoja =D.

Kirjan akateeminen sävy on hieno ja asiantunteva, kirjailija onkin itse historian professori, joten hän tietää hyvin mistä puhuu. Hän onkin selkeästi perehtynyt päähenkilöiden aloihin tarkasti, ja se tuo positiivista lisää romanttishenkiseen vampyyri(noita)draamaan.
Kirjailijan tyyli on melko rauhallinen ja oivallisesti kuvaileva. Pieniä Twilight-viboja sain vampyyrin äärimmäisestä komeudesta ja sen toistuvasta kuvailusta, mutta onhan se hienoa kuvitella komeaa mysteerimiestä mielessään.

Kun olin kirjan lukenut, etsiydyin kirjailijan kotisivuille. Ilmeisesti trilogian takana on vahva markkinointikoneisto, koska kirjaa tunnutaan tuotteistaneen jo runsaasti, ja kaiken kaikkiaan nettisivustolta sai sellaisen tunnelman, että rahaa halutaan saada sarjasta irti, ja paljon. Tämä ehkä hieman häiritsi vaikka loistava kirja ja tarina onkin kyseessä.



Nyt pitää odottaa vielä kuukauden verran ennen jatko-osan ilmestymistä, taidanpa odotellessani lukea ensimmäisen osan uudelleen, hitaammin maistellen.

- susa-li

Piiat

Lähden tänään illalla minilomalle Milanoon, ja lentomatkoille piti luonnollisesti hankkia jokin pokkari ajankuluksi. Mukaani valikoitui automaattisesti bestseller Piiat (The Help, kirjoittanut Kathryn Stockett), johon perustuvaan elokuvaan ihastuin ikihyviksi.

WSOY kertoo tarinasta näin:
"Mustat ja valkoiset elävät rinnakkain, mutta toisiaan tuntematta Jacksonin Missisippissä. Mustille naisille opetetaan, miten valkoisissa kodeissa ollaan palveluksessa, ja valkoisille, miten aviomies napataan. Paljon muita vaihtoehtoja ei elämä naisille tarjoa etelävaltioiden pikkukaupungissa 1960-luvun alussa.

Vanha maailma vanhoine sääntöineen on kuitenkin murtumassa, eikä parikymppinen Skeeter halua päätyä kotirouvaksi. Hän ryhtyy kokoamaan kirjaa mustien kotiapulaisten elämästä havitellessaan omaa uraa. Hanke on vaarallinen sekä piioille että heidän emännilleen. Kotiapulaiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta, valkoiset työnantajat eivät halua nähdä toista totuutta elämästään. Esiin nousee kuitenkin myös aito lämpö ja kiintymys, jota roturajat eivät voi estää."

Palailen reissun jälkeen asiaan, toivottavasti yhtä hyvällä palautteella kuin elokuvasta aikanaan lähipiirille annoin.

- susa-li

Hunger Games

Tämän illan ohjelmassa olisi tarkistaa tuoreimpaan kulttisarjaan, Hunger Games -kirjoihin, perustuva elokuva. Elokuvaa on hypetetty etenkin Amerikan maalla runsaasti etukäteen (Facebook-faniryhmä on yksinkertaisesti sanottuna overwhelming). Olen nähnyt elokuvasta nyt jo huonojakin arvosteluja, joten on todella mielenkiintoista nähdä, millainen lopputulos uusimmista suosikkikirjoistani on saatu aikaiseksi valkokankaalle.

Fantasiakirjoihin perustuvat elokuvat ovat pääsääntöisesti huonoja. Taru Sormusten Herrasta -trilogia taitaa olla ainoa poikkeus johon olen ollut tyytyväinen. Mutta, koska Hunger Games on scifiä, ehkä se parantaa mahdollisuuksia =D

Preview...

"Are you, are you
Coming to the tree
Where they strung up a man they say murdered three.

Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met up at midnight in the hanging tree.

Are you, are you
Coming to the tree
Where the dead man called out for his love to flee.

Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met up at midnight in the hanging tree.

Are you, are you
Coming to the tree
Where I told you to run, so we’d both be free.

Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met up at midnight in the hanging tree.

Are you, are you
Coming to the tree
Wear a necklace of rope, side by side with me.

Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met up at midnight in the hanging tree."

Mockingjay, Suzanne Collins 

Palailen myöhemmin langoille ensimmäisen scifi-haaste-osuuteni tarkemman läpikäymisen suhteen. Tässä vain pientä fiilistelyä ensimmäisestä sarjasta pitkään aikaan, mikä todella sykähdytti.

- susa-li