Helmikuun luetut

Ihana vapaapäivä töistä, nyt on aikaa ja energiaa jatkaa eteenpäin kuluvan vuoden läpikäymistä. Seuraavana helmikuun lukemiset.

Helmikuussa lukemiseni jäi huomattavasti tammikuuta heikommaksi. Sen lisäksi, että luin vain viisi kirjaa, niistä kaksi olin lukenut jo aiemmin ja kaksi olivat sarjakuvia. Eli todellisuudessa TBR-listani lyheni vain yhdellä kirjalla (sarjakuvat ovat tämän vuoden tavoitteissani, mutta en pääsääntöisesti osta sarjakuvia omaksi. Rahaa menee jo muutenkin liikaa kirjoihin, joten sarjakuvani haen kirjastosta tai lainaan ystäviltä.).
Helmikuussa luin yhteensä 2 138 sivua viidessä kirjassa. Suosikkini lukemistani oli A Court of Mist and Fury, heikoin teos oli Crown of Midnight.

Luetut kirjat 

Sarah J. Maas
Crown of Midnight 

Tämä on Throne of Glass -sarjan toinen osa. En erityisemmin pitänyt ensimmäisestä osasta viime vuonna, mutta monet sarjan fanit ovat sitä mieltä, että ensimmäinen osa on sarjan heikoin kirja, joten päätin antaa sarjalle vielä toisen mahdollisuuden. Crown of Midnight olikin selkeästi parempi, tarina sai lisää ulottuvuutta ja päähenkilön hahmo syventyi eikä ärsyttänyt läheskään niin paljon kuin ensimmäisessä kirjassa. Maasin toinen sarja on yksi suurimpia suosikkejani, joten myös siksi TOG kutittelee mielessäni jatkuvasti. Myös kolmas kirja löytyy jo Kindle-kirjoistani toisen kirjan perusteella hankittuna.
Annoin tälle kirjalle 3,5 tähteä.

Sarah J. Maas 

A Court of Mist and Fury 

Edellisen lukemiseni jälkeen tuntui vain luonnolliselta lukea suosikkikirjani Maasilta uudelleen. Tämä oli nyt kolmas koko kirjan lukukertani ACOMAFille, ja edelleen tarina vain toimii. Sarjan ensimmäinen osa ei ollut niin erityinen, mutta tämä kirja! Kirjan alussa aina huomaan kirjailijan heikkoudet ja ärsyttävätkin maneerit, mutta sitten tarina imaisee mukaansa ja huonot puolet unohtuvat. Tämä maailma ja sen hahmot ovat vain niin täydellisiä. Ja Feyren kasvutarina, selviytyminen traumoistaan eteenpäin on upea. 

Annoin tälle kirjalle 5 tähteä. 

Marjani Satrapi
Persepolis 2: Kotiinpaluu

Persepoliksen toinen osa löytyi kirjastosta ensimmäistä palauttaessani, joten päätin jatkaa tarinaa. Toinen osa oli mielestäni ensimmäistä parempi, lapsinäkökulman muuttuessa teiniin ja nuoreen aikuisuuteen teki tarinan kerronnalle hyvää. Mielenkiintoinen katsaus Lähi-Idän poliittiseen vallankäyttöön.
Annoin tälle kirjalle 4 tähteä.

Sarah J. Maas

A Court of Wings and Ruin

ACOTAR-sarjan neljäs osa ilmestyy toukokuussa, joten tuntui vain luonnolliselta jatkaa uudelleenluku-urakkaa, ja lukea kolmas osa nopeasti toisen osan perään. A Court of Wings and Ruin on heikompi kuin toinen osa, mutta tarina toimii. Ensimmäisellä kerralla tätä lukiessani luin sen päivässä, nyt rauhallisempi lukutahti teki hyvää perspektiiville. Feyren ja Rhysin kanssakäyminen oli toimivampaa kuin muistin ensimmäiseltä lukukerralta, odotuksien poistuminen paransi näkökulmaani. 

Annoin tälle kirjalle 5 tähteä. 

Marjorie Liu & Sana Takeda
Monstress, vol 1: Awakening 

Tämä sarjakuva on ollut esillä booktubessa lähiaikoina, kolmannen voluumin ollessa ehdolla Booktube SFF awardseissa. Kaksi ensimmäistä löytyivät Satakunnan kirjastojen valikoimista, joten päätin tutustua.
Tarina ei ole niinkään erityinen, mutta taide! Art deco -tyylinen maailman ilmaisu on jotain käsittämättömän kaunista, hieman kammottavasta tarinastakin huolimatta. Rajummat kohdat muistuttavat minua Akirasta, mutta rauhallisemmat hetket ovat jopa unenomaisia ja yksityiskohdat upeita. 
Melko raskasta luettavaa, joten toinen osa jäi myöhemmin luettavaksi.
Annoin tälle kirjalle 3,5 tähteä.

Tammikuun luetut

Kiriäkseni kohti tätä päivää, postaan nyt tiiviissä tahdissa alkuvuoden lukemiseni, jatkaakseni sitten reaaliajassa. Aloitetaan siis tammikuusta.

Tammikuun aikana luin loppuun asti seitsemän kirjaa. Suosikkini kuukauden kirjoista oli Simon vs. The Homo Sapiens Agenda, heikoin Shockaholic. Sivuja lukemissani kirjoissa oli yhteensä 2 199.

Luetut kirjat

Marjani Satrapi
Persepolis: Iranilainen lapsuuteni

Aloitin tämän vuoden lukemalla sarjakuvaromaanin, joka löytyy useilta suosituslistoilta. Satrapin tarina sijoittuu 1980-luvun Iraniin vallankumouksen aikoihin. Tarina on omaelämäkerrallinen ja nimensä mukaisesti kertoo päähenkilön lapsuudesta Iranissa, turhia kaunistelematta. Taide on hyvin yksinkertaista, mutta sopi tarinan tyyliin.
Annoin tälle kirjalle 3,5 tähteä.

Emma Mills

Foolish Hearts

Sain tämän YA-kirjan joulukuun Owlcrate-laatikossa, joten se pääsi varsin nopeasti lukuun hyllystäni. Foolish Hearts oli mukavan kevyt high school -tarina, sijoittuen teatteriharrastajien maailmaan. Vaikka en ole ikinä itse ollut kiinnostunut teatteriharrastuksesta, oli päähenkilö samaistuttava ja erityisen hyvin toimivat hahmojen välinen kanssakäyminen ja dialogi. Positiivinen lukukokemus kaiken kaikkiaan, ja riittävän kevyt yhden istunnon luvuksi. 

Annoin tälle kirjalle 5 tähteä. 

Robert Jordan 
The Eye of the World

Ajan Pyörien luku-urakkani alkoi heti tammikuun ensimmäisenä päivänä, mutta ensimmäisen kirjan sain loppuun 12. päivä, vajaan kahden viikon joka välissä lukemisen jälkeen. Olin unohtanut kuinka raskasta luettavaa tällainen klassisen eeppinen aikuisten fantasia onkaan. Mutta samalla silti niin nautinnollista! Sarja on kestänyt aikaa hyvin, ja olen varma että se tulee pysymään kestosuosikeissani. Rand on toimiva päähenkilö, vaikka Perrin onkin yhä suosikkini.
Annoin tälle kirjalle 4 tähteä.

Stephen Chbosky

The Perks of Being a Wallflower

Tämä nuortenkirja saa osakseen tasaista hypeä, vaikka on ilmestynyt jo vuosia sitten. Itse tartuin tähän ensisijaisesti elokuvan takia, kirjaan pohjautuva elokuva oli yksi viime vuoden suosikkejani. Kirja oli valitettavasti pettymys. Siinä oli paljon hienoja ajatuksia ja kauniita kohtia, mutta kokonaisuutena ärryin päähenkilön naiiviuteen ja suurimmaksi osaksi puhtaasti pitkästyin. Onneksi kirja oli lyhyt, niin jaksoin kahlata loppuun asti. 

Annoin tälle kirjalle 2,5 tähteä. 

Becky Albertalli 
Simon vs. The Homo Sapiens Agenda

Sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran luin Simonin tarinan loppuun 18. tammikuuta, olen lukenut tämän kirjan jo kolmasti. Kertoo ehkä jotain siitä, kuinka paljon pidin tästä! Nuorten kirjoissa on tietynlaista hyvän mielen henkeä, ja kun tunteet pyörivät täysillä ovat huiput sitäkin koukuttavampia. Simonin hahmo, kuten myös hänen koko ystäväpiirinsä, ihastutti ja tempaisi mukaansa lähes alkuhetkistä asti. Tarinassa oli myös yllätyksellisyysttä samaistumisen hetkien lisäksi, en loppuun astikaan arvannut kuka Simonin salaperäinen mailikaveri onkaan. 
Annoin tälle kirjalle 5 tähteä.

"I take a sip of my beer, and it's - I mean, it's just astonishingly disgusting. I didn't think I was expecting it to taste like ice cream, but holy fucking hell. People lie and get fake IDs and sneak into bars, and for this? I honestly think I'd rather make out with Bieber. The dog. Or Justin. Anyway, it really makes you worry about all the hype surrounding sex." 

Carrie Fisher 

Shockaholic

Fisherin viimeiseksi jäänyt kirja, The Princess Diarist, oli yksi viime vuoden mielenkiintoisimmista lukemistani kirjoista. Samaa ei voi valitettavasti sanoa tästä hänen aiemmasta tuotoksestaan. Shockaholic oli melko puhdasta ajatuksen virtaa, ilman mitään suoranaista juonta. Teema jäi vajavaiseksi ja aikajana hyppi häiritsevästi. Muutamia mielenkiintoisia hetkiä, mutta kiertoon lähti lukemisen jälkeen. 

Annoin tälle kirjalle 2 tähteä. 

Ursula K. Le Guin
Maameren velho

Le Guinin poismeno palautti mieleeni vanhan rakkauteni Maameren tarinoita kohtaan. Kaivoinkin hyllystäni rakastetut kappaleeni, ja luin ensimmäisen osan ensimmäistä kertaa vuosiin. Le Guinin kirjoitustyyli on valtavan kaunista ja ajatuksia herättävää. Päähenkilön kasvu jo ensimmäisen kirjan aikana on huikeaa, ja Ged on ilahduttavan monitahoinen hahmo.
Annoin tälle kirjalle 4 tähteä.