Talvinen lukunurkkani. |
Kuten "sivistyneimmät" saattaisivat blogini nimestä päätellä, tällä hetkellä luvussa on David Eddingsin luoma suosikki-universumini, Belgarionin taru. Kuvassa kirjaa kaltoin kohtelevassa asennossa kesken oleva nide, Rivan kuningatar.
"He saivat tulen syttymään ja pystyttivät yksinäisen telttansa auringon laskiessa hitaasti pilvivalliin lännen puolella ja rämeikön värjäytyessä punahohteiseksi. Silkki kaivoi esiin muutaman padan ja ryhtyi valmistamaan iltasta.
- Se on liian kuuma, Garion neuvoi, kun kärpänkasvoinen pikku mies valmistautui panemaan pekoninsiivuja savuavaan rautapannuun.
- Haluatko tehdä tämän itse?
- Minä vain varoitin sinua.
- Minä en ole niin etevä kuin sinä, Silkki vastasi purevasti. - Minä en ole kasvanut Polgaran keittiössä. Yritän vain selvitä parhaani mukaan."
David Eddings, Rivan kuningatar
Viisiosainen Belgarionin taru jatko-osineen kartoo hyvin klassisen fantasiatarinan hyvän taistelusta pahaa vastaan. Sarjan pääosassa on orpo Garion-poika, jonka kasvutarina synnyinosaansa sankariksi tahdittaa sarjan kulkua. Taru sisältää kaikki klassiset fantasian elementit: velhoutta, suuren etsintäretken, mahtavia ritareita, kauniita prinsessoja ja satunnaisia puhuvia eläimiä. Eddings (rauha hänen muistolleen) on luonut yksityiskohtaisen tarkan fantasiamaailman erilaisine kansoineen, kukin omilla jumaltarustoillaan ja historioillaan. Hahmojen välinen dialogi on niin hilpeää, että olen ollut hurmaantunut tähän fantasiamaailmaan jo noin kymmenen vuoden ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti